Rss Feed

Posts Tagged ‘syöttötuoli’

  1. Vihdoin kotona!

    August 1, 2012 by Hanna-Mari

    You didn't see me, right?

    Ihana loma – ja superihana paluu kotiin. Kuukauden aikana E tuntuu oppineen miljoona asiaa ja kasvaneen hujauksessa. Esimerkiksi nämä asiat panimme merkille vaihtelevissa (+4-29 astetta) lomasäissä:

    - Marjastaminen onnistuu – tosin vain kerääjän omaan käyttöön. Tyyppi katosi säännöllisin väliajoin mökin taakse poimimaan punaisia viinimarjoja alaoksilta.

    - Syöttötuolia ei juurikaan enää tarvita. Jos tavalliselta tuolilta näkee ruoan ja ylettyy käyttämään haarukkaa, se riittää.

    - Haarukan käyttö sujuu, jos se sattuu huvittamaan. Usein E pitelee haarukkaa toisessa kädessään ja syö toisella.

    - Hyvästit nokkamukeille, jes! Lasiin tarttuminen alkoi jotenkin yhtäkkiä sujua ilman mitään “nyt opetellaan tämä asia” -erityispäätöstä. Kiitos mummolle, joka tarjoili E:n maidon suoraan kukikkaasta lasista. (Hajonneiden astioiden saldo koko lomalla: kaksi kappaletta)

    - Ruokailusanasto karttuu. Ehkäpä pian myös pöytätavat ottavat uuden harppauksen eteenpäin. Uokaa (ruokaa), lisää (lausutaan aina kuiskaten), tiito (kiitos), ukka (haarukka/lusikka), eipää (leipää), papu, eene (herne), olii (oliivi) ja oita (voita) ovat voimakkaassa käytössä ja usein kuultuja käskevään sävyyn.


  2. No kun kaveritkin

    May 27, 2012 by Hanna-Mari

    Ite kiipesin!

    E:n ystävien I:n ja I:n innoittamana uskalsimme testata Tripp Trappia ilman vauvaosaa. Tyypin ensifiilis oli täpinän ja jännityksen sekoitus, mutta nyt hän kiipeää innoissaan tuoliin ja alas ja tuntuu kasvaneen silmissä.

    Vielä pari viikkoa sitten ajatus syöttötuolittomuudesta tai edes avoimemmasta tuolista tuntui mahdottomalta, sillä E heilui niin paljon penkissään. Ehkä se oli vaihe, joka on toistaiseksi takanapäin, tai sitten “oikeassa” tuolissa istuminen on vain paljon hauskempaa. Vähemmän siivottavaakin siinä on, mistä aina iso plus!


  3. Syöttötuolittakin pärjää, mutta…

    April 7, 2012 by Hanna-Mari

    Pysyn tässä niin kauan, kunnes nälkä lähtee.

    …ei kovin pitkiä aikoja kerrallaan. E:llä on kyseenalainen mieliteko pompata seisomaan syöttötuolissaan, ja hinku pöydälle kiipeämiseen vain kasvaa, jos hän istuu tavallisella tuolilla.

    Näitä syöttötuolittomia ruokailuhetkiä on viime päivinä ollut, sillä saavuimme iso- ja isoisovanhempien pöytävieraiksi pääsiäisen ajaksi. Nuorin ruokailija yltää jo syömään tavallisella tuolilla istuen ainakin, jos pepun alla on pino lehtiä tai puhelinluettelo.

    Hyvää pääsiäistä, rahkaherkkuja ja lapsilta salaa syötyjä suklaamunia kaikille!


  4. Mitä syöttötuolin alle?

    June 15, 2011 by Hanna-Mari

    Konttorituolin alusta. Siltä saa kätevästi siivottua silpuksi menneet porkkanat ja parsakaalit, se on riittävän iso ja helppo pitää puhtaana, joten ennen aikojaan lattialle lentäneet ruoanpalat voi hyvällä omallatunnolla nostella takaisin pienen syömärin tutkittavaksi.

    Lastentarvikeliikkeet myyvät myös varsinaisia syöttötuolien alle tarkoitettuja lattiasuojia. Ikean Kolon-suoja on monia niitä halvempi. Sen ainoa vaivalloinen osuus on, että se pitää välillä nostaa pois paikoiltaan, jotta lattia saa tuulettua.


  5. Viikon parhaat asiat

    June 10, 2011 by Hanna-Mari

    1. E oppi juomaan nokkamukista. Noin kuukauden ajan tuttipullon totaalikieltäytyjä leikki vedellä täytetyllä mukillaan aina, kun hän istui sitterissä seurailemassa ruoanlaittomeininkejä. Jutun juonen hän hoksasi alkuviikosta, juuri sopivasti hurjilla helteillä. Äiti pääsee ehkä joku päivä yksikseen humputtelemaan, jes.

    2. Yhteiset aamupalat. Puuro on maistunut nyt viikon ajan, ja syöttötuoli on käytössä viidettä päivää.

    3. Kesä! Niin kauan kun helle ei häiritse E:n päiväunia, äiti nauttii siitä täysillä.


  6. Syöttötuoli on laskeutunut

    by Hanna-Mari

    Toiset hakevat Saksasta auton, toiset tilaavat sieltä syöttötuolin. Jättisummaa emme tällä toimenpiteellä säästäneet, mutta jotakin kuitenkin – postikuluineenkin Stokken Tripp trapp tuli Suomesta ostettua halvemmaksi, ja se tuotiin kotiovelle.

    Miksi Tripp trapp? Kolmesta syystä.

    1. Pitkäikäisyys. Neidin valtaistuin kasvaa hänen mukanaan vaikka aikuiseksi saakka. Sen saa säädettyä juuri sopivankorkuiseksi myös taaperolle, jotta hän ylettyy hyvin ruokapöytään.

    Ruokapöydässä.

    2. Ideologia. Osa sormiruokailijoista suosii tuolia, jossa on oma pöytäosansa. Meistä ajatus siitä, että koko perhe syö saman pöydän ääressä, on yksinkertaisesti kannatettava.

    3. Kivat värit ja ok muotoilu. Meidän tuolimme on violetti, vauvasetti simppelisti valkoinen. Pehmusteita emme tuoliin hankkineet, sillä ne vain likaantuvat.

    Nyt E on ehtinyt istua tuolissaan tämän viikon ajan. Hän nojaa yhä eteenpäin, mutta selkä pysyy suorana eikä taivu kaarelle. Ja äidin kädet ovat vapaat koko ruokailun ajan, mitä ylellisyyttä!