Rss Feed

Posts Tagged ‘vauvoilta kielletty’

  1. Suositusten mukaan vai niiden vierestä?

    September 6, 2012 by Hanna-Mari

    Minä syön itse -kirjaa tehdessä yksi iso periaatekysymys oli tämä: mille kaiken perustamme? Koska kirja tehtiin nimenomaan suomalaisia varten, luontevalta tuntui se, että vallalla olevien oppien mukaan mennään, niiden samojen, joita neuvolassa kehotetaan noudattamaan.

    Jo tässä lähdetään eri reitille kuin sormiruokailun raamatussa, Omin sormin suuhun -kirjassa. Gil Rapleyn ja Tracy Murkettin teoksessa eri ruoka-aineita voidaan tarjota puolivuotiaalle lapselle kerralla useita, ja toisaalta lapsi saa valita itse, koska kiinteän ruoan aloittaa – ajankohta voi siis olla myöhäisempikin kuin tuo maaginen kuusi kuukautta.

    Viralliset suositukset tehdään aina varovaisuusperiaatteella, herkimpien mukaan. Blw:tä eli täysin lapsentahtista sormiruokailua on tutkittu tosi vähän. Kaikki tutkimukset, joihin itse olen törmännyt, puhuvat mielestäni täysin sen puolesta, mutta tiedemaailma onkin maallikosta hiukan neuroottinen. Esimerkiksi viime vuonna Skotlannissa tehdyssä tutkimuksessa otoksena oli 602 lasta. Tutkimuksessa sormiruokailu todettiin hyväksi tavaksi opetella kiinteisiin ruokiin, mutta koska hitaammin kehittyvät lapset saattoivat saada sillä tavoin liian vähän ravintoa, ei yksinomaista sormiruokailua päädytty suosittelemaan. Tutkimuksessa näitä lapsia oli otoksesta kuusi prosenttia. Minusta se kuulostaa tosi pieneltä määrältä. Tutkimuksen tehneet näkevät asian toisin: heidän mielestään sormiruokailu toki kannattaa, mutta lisäksi tulisi syöttää soseita – ihan vain varmuuden vuoksi.

    Meillä sormiruokailu eteni kotimaisia suosituksia soveltaen. E sai kyllä välillä enemmän kuin yhden tai kaksi uutta ruoka-ainetta viikossa, mutta aika rauhallisesti edettiin. Nitraattipitoisista kasviksista ja esimerkiksi hunajasta pysyttelimme visusti erossa, kunnes ikää tuli yksi vuotta, mutta suositusten vastaisesti E söi – hyvällä halulla ja vatsavaivoista mitään ilmoittamatta – kikherneitä jo seitsenkuisena. En nimittäin osannut laskea niitä kuivattuihin papuihin kuuluviksi. Imetyksen lopettaminen hiukan reiluun vuoteen oli monen sattuman summa. E vähensi imetyksiä pitkään itse parin hämmennyspäivän jälkeen näytti unohtaneen koko jutun ja kaiken lisäksi nukkui paremmin kuin koskaan. Itse en usko, että imetyksen merkitys romahtaisi, kun lapsi täyttää vuoden. Ravitsemuksellinen merkitys varmaankin vähenee kyllä, mutta imetyksen muut merkitykset, kuten läheisyys ja turva eivät katoa mihinkään. Niitä voi onneksi osoittaa muutenkin kuin äidinmaidolla.

    Suosituksiin suhtautuminen on jotenkin jännä asia. Jokainen on varmaan kuullut terveydenhoitajasta, joka sekoaa kuullessaan, ettei vauva-asiakas saa puuroa kahdesti päivässä ja lähettää tämän ravitsemusterapeutille. Itse säikähdin tosissani, kun kuulin, että kikherneitä ei pitäisi antaa alle vuoden ikäiselle. Se suositus kuitenkin perustuu herkkävatsaisten suojeluun – mitään varsinaisesti haitallista kikherneet eivät sisällä.

    Miten tarkasti te olette noudattaneet neuvolasta saatuja ohjeita? Ensiruoaksi perunaa ja puuroa kahdesti päivässä, vai jotakin ihan muuta?


  2. Tarkkana säilykkeiden kanssa

    June 4, 2012 by Hanna-Mari

    Ruotsalainen Svenska Dagbladet on testannut, miten säilykeruoan runsas käyttö nostaa bisfenoli A -kemikaalin määrää elimistössä merkittävästi.

    Kemikaali on sama, jonka vuoksi kovasta ja kirkkaasta polykarbonaattimuovista valmistetut tuttipullot kiellettiin EU:ssa viime vuonna. Bisfenoli A:ta löytyy tuon muovin lisäksi muun muassa säilykepurkkien sisäpinnoista.

    Kemikaalin turvallisesta saantirajasta ollaan erimielisiä, mutta ihan sama – ei tee mieli ryhtyä koekaniiniksi eikä varsinkaan asettaa lasta siihen asemaan. Siksi perinteisten säilyketölkkien sijaan kannatta ostaa lasiin tai pahvipakkauksiin pakattuja tomaattimurskia ja papusekoituksia. Jos omasta lähikaupasta ei sellaisia löydy, kannattaa pyytää tilaamaan.

    Keittiöhommissa on hyvä suosia muutenkin perinteisiä, turvallisia materiaaleja, kuten lasia, valurautaa ja terästä. Teflonpannut eivät ole se paras juttu. Ystävä haastatteli kemikaaleihin perehtynyttä asiantuntijaa viime vuonna Kuluttaja-lehteen, ja sen nyrkkisäännön muistan aina: Ei mitään muoviastioita mikroaaltouuniin, ei edes niitä, jotka valmistajan merkinnän mukaan kestävät mikrottamista.


  3. Pavutko pahoja?

    March 2, 2012 by Hanna-Mari

    Seuraa tärkeää asiaa. KAIKKI pavut tuoreita tai pakastettuja vihreitä papuja lukuunottamatta ovat Sosiaali- ja terveysministeriön ruokasuositukset alle 1-vuotiaille -listalla sillä huonolla puolella. Niitä ei siis suositella. Ei kikherneitäkään.

    Tämä tuli minulle ihan uutisasiana, kun keskustelin tutun ja erinomaisen ravitsemusterapeutin kanssa sormiruokailusta. Papuja ei siis suositella, koska ne voivat olla pienten vatsoille liian rajua kamaa. Kiellettyjä tai suorastaan vaarallisia ne eivät kuitenkaan ole – onneksi sentään. Montakohan papureseptiä ehdin tännekin jo laatia?

    Vihreitä papuja ja herneitä suositellaan annettavaksi pieniä määriä lähempänä yhden vuoden ikää. Ja sitten kannattaa tarkkailla, miten pikkutyypin vatsa niihin reagoi. Kuivattujen (ja myös säilöttyjen) papujen aika tulee suositusten mukaan vasta ekan synttäripäivän jälkeen.

    Noh. E on syönyt kikherneitä seitsenkuisesta ja kaikkia mahdollisia muita papuja pian sen jälkeen. Tuoreherneistä tehty keitto on hänestä taivaallista. Mitään vatsavaivoja en ole havainnut yhtä kertaa lukuunottamatta, jolloin tyyppi veti ison lautasellisen keitettyjä herneitä umpionnellisena ja paukutteli menemään sitten myöhemmin. Mutta ei se häntä tuntunut haittaavan.

    Ravitsemusterapeutti totesikin, että kovin ovat yksilöllisiä nämä asiat. Ja että ministeriön ohjeistus, jota neuvolassa eteenpäin jaetaan, on jäykkä ja tehty herkimpien mukaan, “varmuuden vuoksi” -hengessä. Käytännössä siis papuruokia voi antaa pienillekin, mutta ei vatsavaivaisille. Ja on hyvä testata pienellä annoksella ensin.

    Joka tapauksessa pahoitteluni, jos joku on meikäläisen resepteillä saanut lapsensa vatsan kipeäksi!


  4. Suolatonta leipää kaupasta

    February 27, 2012 by Hanna-Mari

    Hei, olen suolaton.

    Eikö huvita leipoa suolatonta leipää itse? Ei ehkä tarvitsekaan. Tämä leipäpussi lymysi kaupan hyllyllä tänä aamuna. Leipomo on Haagan leipä, tuote grahamrouhevuoka ja suolaa ei ollenkaan. Eikä lisäaineita! Sokeriripsaus leivässä näköjään on, mutta se nyt on pieni synti. Enpä ole ennen moista leipähyllyssä nähnyt.


  5. Vain yli yksivuotiaille

    February 2, 2012 by Hanna-Mari

    Täällä toivutaan flunssasta kovaa vauhtia! Ruoka alkaa pikkuhiljaa maistua entiseen malliin.

    Iltapalalla E:n jugurttiin on sujautettu hiukan hunajaa, vaikka tyyppi ei tunnukaan säikähtävän pakasteherukoiden ja maustamattoman jugurtin happamuudesta. Lääkemielessä, nimittäin:

    “Lusikallinen hunajaa ennen nukkumaan menoa lievittää lapsen yskää ja helpottaa unta. Hunaja näyttäisi olevan vähintään yhtä tehokas kuin jotkin yskänlääkkeet. Havainnon tehneet tutkijat pitävät hunajaa varteenotettavana vaihtoehtona lasten yskän hoidossa etenkin, kun monien yskänlääkkeiden teho on kyseenalainen ja niihin liittyy usein myös haittavaikutuksia” (Lähde: Duodecim).

    Tutkimuksesta uutisoitiin jo reilu neljä vuotta sitten, mutta sehän nousee ajankohtaiseksi aina flunssan iskiessä. Alle yksivuotiaille hunajaa ei saa antaa, koska se voi sisältää clostridium botulinum -bakteerin itiöitä, joita vielä kehittymätön lapsen vatsan bakteerikanta ei osaa käsitellä.

    Yritin tarjoilla hunajaa neidille myös lusikasta sellaisenaan. Vastaanotto oli tyrmistynyt. Lusikan väistöliikkeet olivat akrobaattisia. Onneksi ei tarvitse syöttää!


  6. Vaaratonta kanelia pienille

    December 20, 2011 by Hanna-Mari

    Piparkakuissa terveysvaara, kertoo Ilta-Sanomien kansiotsikko tänään. Kyseessä on Eviran muistutus siitä, että liiallinen kanelin nauttiminen on maksalle paha juttu.

    “Tavallisessa” kanelissa eli kassiakanelissa on kumariinia, joka on maksalle myrkyllinen aine. Siksi erityisesti lasten on hyvä sitä välttää. Pienten ja isompien herkuttelijoiden vuoksi kaneli kannattaakin hankkia esimerkiksi ekokaupoista, jossa myydään ceyloninkanelia. Siinä kumariinia ei ole. Ja vaara ohi.


  7. Vapauttava yksivuotispäivä

    December 4, 2011 by Hanna-Mari

    Täällä puidaan synttärisuunnitelmia! Ihan kohta taloudessamme ei nimittäin asu enää yhtään nollavuotiasta. Vuosi on mennyt käsittämättömän nopeasti ja ollut kevyesti elämäni tunteikkain. Ja mitä kaikkea vielä onkaan edessä!

    Huomaa ruokailijan tuplasuojautuminen värjäävää punajuurta vastaan.

    Merkkipäivän lähestyessä uskalsimme löysätä pitkää kieltolistaa, josta ensimmäisenä tarjolle pääsi punajuuri. Tämä äidin herkkujuures on kielletty alle yksivuotiailta nitraattipitoisuutensa takia. Tällä viikolla sitä maisteli kaksi juuri vuoden täyttänyttä sekä yksi 11 ja puolikuinen E. Punajuuret loihdittiin (älyttömän hyviksi) pihveiksi, ja resepti kuuluu jotakuinkin näin:

    Ekat punajuuripihvit

    1 kg punajuuria
    1 iso sipuli
    1 iso peruna
    2 kananmunaa
    1 tl kuivattua persiljaa
    1 rkl oliiviöljyä + loraus uunipellille

    Keitä punajuuret ja peruna kypsiksi. Tämän voi tehdä vaikka jo edellisenä päivänä. Kuori ne, raasta raastimen isoimmalla terällä ja laita kulhoon. Lisää hienonnettu ja kuullotettu sipuli, kananmunat, persilja ja lusikallinen öljyä. Sekoita taikinaksi.

    Levitä leivinpaperin päälle ohuelti oliiviöljyä. Muotoile valmiista taikinasta käsin pihvejä, ja paista 225-asteisessa uunissa 25 minuuttia. Käännä pihvit paistamisen puolivälissä. Tarjoile esimerkiksi riisin tai kvinoan kera. Aikuisille lisukkeeksi käy kermaviilistä ja fetajuustosta sekoitettu kastike, jossa on hiukan mustapippuria ja kuivattua persiljaa. Nam!


  8. Kyllä mansikalle, ei uusille perunoille

    June 23, 2011 by Hanna-Mari

    Mitä pienelle syömärille juhannusherkuiksi? Tänään hän sai maistaa torilta haettua mansikkaa. Hurmaantumisreaktiota ei tapahtunut, vaan ilme oli jälleen kerran hyvin toteava: E mutusti mansikkansa melkein kokonaan ja kävi uudelleen kukkakaalin kimppuun.

    Antaisin mieluiten kaikki marjat ja ohutkuoriset hedelmät E:lle luomuna (mansikka ei ollut), sillä torjunta-ainelasti hirvittää minua. Jälleen kerran yksi asia, jota pitäisi alkaa selvittää, sillä tarpeeksi tietoa tästä minulla ei ole. Yliherkkyysreaktiota mansikasta ei tullut, ei minkäänlaista, vaikka aikaisemmin sitä on pidetty lähes välteltävänä, allergisoivana ruoka-aineena.

    Uusia perunoita E ei pääse maistelemaan. Kysyin niistä neuvolasta, ja terkkarin vastaus oli “ei mielellään, sillä niissä on sitä sitä…” Nitraattiako, arvasin. Ilmeisesti kyse on juuri siitä. Samasta syystä kieltolistalla ovat ensimmäisen vuoden ajan pinaatti, nokkonen, punajuuri, lanttu, nauris ja kiinankaali. Nitraatti voi muuttua kropassa nitriitiksi, joka vaikeuttaa hapenkuljetusta. Hmm. Miksi ne ovat sitten ok vuoden iässä? Selvitellään tätäkin.

    Hyvää juhannusta!