Rss Feed

Posts Tagged ‘lounas’

  1. Testissä Café Ekberg

    June 6, 2012 by Hanna-Mari

    Onpas vauhtia porvariston hillityssä charmissa.

    Kaupunkikeikalla kävimme varhaisella lounaalla Bulevardin Café Ekbergissä, jossa pienikin sormiruokailija saa hyvin syödäkseen.

    Pari käytännön asiaa tekee paikasta ei-niin-vauvaystävällisen: syöttötuoleja on vain kaksi, rattaiden kanssa on vaikea päästä sisään saati liikkua täydessä salissa ja vessoja ei ole suunniteltu lapsenhoitoa silmälläpitäen.

    Mutta hyvää on se, että yksivuotias saa brunssinsa veloituksetta, muut ruokailijat suhtautuvat lapsiin ja tilaavieviin rattaisiin myönteisesti ja ruoka on ihanaa! E veti aimo annoksen suosikkejaan: vesimelonia ja tuoretta ananasta, kahta erilaista kinkkua, hitusen briejuustoa, erilaisia muroja (kohta nähdään, miten sokerittomat kotimurot tämän jälkeen maistuvat… No, kerrankos sitä herkutellaan!), kahdenlaista leipää ja joi pillillä vettä lasistaan.

    Ihan pienille sormiruokailijoille brunssi tarjoaa ainakin hyvän hedelmävalikoiman sekä keitettyjä kananmunia. Jos suolan kanssa ei olla ihan tarkkana, on uunimunakas mainiota syötävää aivan pikkuisillekin.

    Aikuisilta brunssin hinta on arkisin 9,90, ja se on varsin kohtuullinen, sillä brunssiin kuuluu myös konditorian ihania kakkuja. Kannattaa kytätä, kun tarjoilijat tuovat niitä tarjolle, sillä valikoima on joka kerta hiukan erilainen.


  2. Eka hampurilainen

    February 25, 2012 by Hanna-Mari

    Ei tullut lelua tämän kylkiäisenä, mutta hyvin maistui.

    Viikonlopun kunniaksi lohiburgereita! Tämän E:n hampurilaisen täytteenä on pala paistettua lohta, hiukan salaattia sekä viipale emmental-juustoa. Ruissämpylä on voideltu kevyesti voilla.

    Syömistekniikka on tämä: Puretaan hampurilainen osiin. Ihmetellään salaattia, laitetaan se sivuun. Syödään juusto ja lohi. Käydään leivän kimppuun keskikohdasta alkaen (siitä, jossa on ollut eniten voita). Maistetaan salaattia, todetaan se hankalaksi käsiteltäväksi kuudella hampaalla, pudotetaan se lattialle.

    Aikuiset syövät muuten samaa, mutta chilimajoneesilla höystettynä. Nam.


  3. Ekat sienet, nam

    January 12, 2012 by Hanna-Mari

    Tää oli ihanaa, saisko lisää?

    Yksivuotispäivä vapautti moniin uusiin makukokeiluihin, ja eilen vuorossa olivat sienet.

    Sienet ovat alle yksivuotiaiden kieltolistalla siksi, että ne sulavat huonosti. Mitään vatsavaivoja emme ekan testikerran jälkeen huomanneet. Korvasienten maistelua tyyppi saa kyllä vielä odottaa.

    Simppeli peruna-sienilaatikko valmistui kuivatuista tateista, aivan älyttömän hyvää. Niin myös E:n mielestä, joka söi kaiken sekä eilen että tänään, ja innostui myös klassisesti nuolemaan lautasensa.

    Näin se syntyi:

    Ensimmäinen sienilaatikko

    500 g peruna-sipulisekoitusta
    vajaa kourallinen kuivattuja tatteja (tai muita sieniä)
    noin desi vettä sienien liottamiseen
    2 dl luomukermaa
    mustapippuria
    emmental-raastetta

    Liota sieniä vedessä puolisen tuntia. Kaada peruna-sipulisekoitus, sienet liotusvesineen, kerma ja mustapippuriripaus uunivuokaan, sekoita. Ripottele päälle juustoa maun mukaan. Paista 200-asteisessa uunissa noin tunti.

    Juusto on tämän uuniruoan ainoa suolantuoja, ja sen antamisesta lapselle voi päättää kukin itse. Ruokaa on helppo annostella myös juustokerroksen alta. Meillä suolankäyttössä on nyt vähän relattu: aamupuuro menee edelleen ilman, päivän ruoat ovat suolattomia tai vähäsuolaisia, leipä tavallista ja E:n herkku, juustot, valitaan sieltä vähempisuolaisesta päästä.


  4. Kalajuttuja

    November 22, 2011 by Hanna-Mari

    Kuhaa, riisiä, kookoskastiketta, ihanaa.

    E, flunssatoipilas, pääsi tänään Kiasmaan. Kävimme lounaalla ja katsomassa ARS11-näyttelyn (viimeinen viikko, kerrankin ehdittiin, eikä mennyt kiinnostava näyttely ohi), ja kahvilaan jäätiin vielä välipalallekin.

    Kiasman ravintolaan, kuten suosittuihin lounaspaikkoihin yleensä, on hyvä ehtiä ennen pahinta lounasruuhkaa. Me ehdimme kysellä annoksista, koska olimme paikalla ennen yhtätoista. Myös tästä ravintolasta listan ruokia saa puolikkaina lastenannoksina. Kaikista ruoista se ei käytännössä kuitenkaan onnistu, kuten tänään listalla olleesta kuhasta. Päädyimme siis jakamaan sen. File oli maustettu tosi miedosti ja tarjoiltiin kookosmaitopohjaisen kastikkeen kanssa. Oli ihanaa! Vastaava resepti lähtee etsintään heti. E tykkäsi myös.

    Kotona meillä on tehty kahta kalaruokaa, jotka uppoavat aina kaikenikäisiin syöjiin. Tylsää on, että ne molemmat ovat lohesta, mutta kalaa se on onneksi sekin!

     

    Helppo lohilaatikko

    1 pussi (300 g) pakastettuja lohikuutioita
    1 pussi (400 g) peruna-sipulisekoitusta
    1 purkki kaurakermaa (tai tavallista)
    mustapippuria

    Kaada kaikki ainekset uunivuokaan, sekoita. Paista 200-asteisessa uunissa noin tunti, ehkä hiukan alle.

    Itämaisehko uunilohi

    ruodotonta lohifilettä syöjien määrän mukaan
    limemehua (esim. tiiviste purkista käy hyvin)
    inkivääriä
    salottisipulia
    tarjoiluun: soijakastiketta

    Kuori inkivääri ja sipulit, pilko ne mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Paketoi limemehulla valeltu kala folioon, asettele inkiväärit ja sipulit päälle ennen paketin sulkemista. Laita 200-asteiseen uuniin, laske lämpötilaa vartin jälkeen 180 asteeseen (mummon vinkki, tuntuu toimivan). Paista kaikkiaan reilu puoli tuntia niin, että lohi on kypsää. Tarjoile aikuisille soijakastikkeen kera, pienet vetävät hyvin ilman.


  5. Ravintolapäivän ruokaostoksilla

    November 17, 2011 by Hanna-Mari

    Parempia ruokia odotellessa.

    Unohdetiin päivitetty kauppalista, kiroiltiin vähän, työnnettiin täpötäysiä ostoskärryjä pitkin loppumattomia käytäviä, palattiin hakemaan perunoita, otettiin niin paljon luomumatskua kun budjetti antoi myöten, ja nyt pitäisi olla kaikki.

    Ilja ja Ella -ravintolan materiaalihankinnat saatiin siis hoidettua tänään. Ihan sen kunniaksi: lounas Chico’sissa! (Jota edelsi noin kymmenen sekuntia kestänyt “joo, varmaan mennään syömään jonnekki Chico’siin, mutta sit ei tarviis tehdä ruokaa ja siellähän on lastenlista, tosiaan, mennään.)

    Soijapihvihampurilainen oli ihan jees, ja lapset söivät suolattomat lohiannokset uuniperunalla sekä vihanneslohkoilla.


  6. Vähempikin käy

    November 16, 2011 by Hanna-Mari

    On päiviä, joina mielikuvitus ei millään riitä kahteen lämpimään ateriaan. Silloin kaivaa jääkaapista perunoita, keittää ne ja tarjoilee lapselle kurkkulohkojen, raejuustolla sivellyn sämpylän ja huonon omantunnon kera.

    Ja sitten tyyppi syö kaiken onnellisena aivan kun ei olisi koskaan saanut eteensä mitään ihanampaa.


  7. Uusi herkku uunijuureksista

    November 14, 2011 by Hanna-Mari

    Lusikka käytössä molemmin päin.

    Eiliseltä harjoitusbrunssilta jäi yli uunijuureksia, joista E sekä äiti saivat hyvän lounaskeiton. Sen tekeminen oli maailman helpointa, ja uunissa paahtamisen ansiosta maku oli kaikkea muuta kuin tylsä perussosekeitto.

    Tälläkin kertaa sormiruokailija söi keittonsa riisikakkujen avulla, mutta nyt kovassa käytössä oli myös lusikka. Keiton pohjana käytettävän uunijuuresreseptin voi lukea täältä. Meidän keitossamme oli tänään bataattia, perunaa, porkkanaa sekä muutama vihreä papu.

     

    Paahdettu juuressosekeitto

    uunijuureksia
    vettä
    suolaton kasvisliemikuutio
    mustapippuria

    Laita uunijuurekset kattilaan, kaada päälle vettä sen verran, että ne peittyvät. Lisää liemikuutio. Anna kiehahtaa, lisää mustapippuri ja soseuta.


  8. Ihana Martta

    November 8, 2011 by Hanna-Mari

    Pöytäliina rullattiin vähän sivuun.

    Tänään lounaspaikkana oli Lapinlahdenkadun Martta Deli & Café, jonne suuntasimme ystävän ja hänen parivuotiaansa kanssa. Ihana vastaanotto! Vaunuille raivattiin heti tilaa, eikä hiekkaisten pikkutyyppien (leikkikentällä käytiin eka) saapuminen ollut töissä olleelle martalle millään tavalla vaivalloista.

    Syöttötuoleja paikassa on vain yksi, mutta se onneksi riitti tällä kertaa. Muuta vaunukansaa emme paikalla nähneet, vaikka viivyimme Martassa reilun tunnin. E:n kanssa söimme samaa salaattia (hinta riippuu täytteiden määrästä) – hän sai osan lohesta ja leivästä sekä ihan oman omenan – oikein hyvää. Salaattiin kuului myös kahvi tai tee, jonka sai valita laveasta valikoimasta. Äidin oli pakko saada porkkanakakkua jälkkäriksi!

    Vasta salaatin ostettua tajusin, että kahvilasta sai aamiaista kello 11 asti. Myös sen olisi hyvin saanut sovellettua sormiruokailijan rennoksi lounaaksi jakamalla voileipä osiin ja ottamalla keksin sijasta makeaksi lisukkeeksi hedelmän. Suolan kanssa otamme jo sen verran rennosti, että tyyppi saa rauhassa syödä suolaista leipää pari kertaa viikossa. Onhan yksivuotissynttäriinkin kohta enää kuukausi, apua!

    Martassa on pieni vessa, jossa vaipanvaihto kuitenkin onnistuu. Suhtautuminen lapsiin oli kyllä superia. Lattian siivosimme itse, ja tänne mennään uudelleen.


  9. Meillä oli pastabaari

    October 14, 2011 by Hanna-Mari

    Höh, olisipa tullut otettua kuva pöydän alta ruokailun jälkeen!

    Oijoi, nyt on blogiaiheita rästissä. Kerrotaan ensin E:n muskarijatkoista, joissa oli tarjolla itsetehtyä (kiitos, isäkuukausi!) tagliatellea erilaisilla höysteillä.

    Saimme saman pöydän ääreen viisi noin kymmenkuista vauvaa, jotka söivät kukin omalla tyylillään heille koottuja annoksia. Pastan lisukkeita oli monta: tomaattikastiketta (tehty luomutomaattimurskasta sekä kirsikkatomaateista), keitettyjä vihreitä papuja, keitettyä parsakaalia, raejuustoa, maustamatonta tofua ja aikuisille parmesaania.

    Italian-reissun jälkeen pastaa on syöty meillä ihan uudella innolla kenties liiankin usein, mutta onhan se älyttömän helppoa ruokaa. Spagetti ja tagliatelle ovat E:n mielestä kovin kiinnostavaa syötävää, jotka hän imeskelee tyylikkäästi.

    Ja lasten ja äitien kimppalounaat – niitä lisää! Kun vastuu ruoasta on vuoron perään jokaisella, ovat nämä päivät arkiviikon kohokohtia.


  10. Linssipyörykät, joista tuli hitti

    September 25, 2011 by Hanna-Mari

    Näitä linssipyöryköitä on testattu E:n kaveriporukassa useaan otteeseen, ja hyvin maistuvat. Pienen sormiruokailijatyypin on helppo käsitellä pyöryköitä, ja linssien ansiosta ruoka on täyttävää kamaa.

    Sekä pienille että isoille tyypeille lisukkeeksi sopivat esimerkiksi uunijuurekset. Aikuisille vinkiksi: kermaviilin sekaan murskattua fetajuustoa, mustapippuria sekä ehkä hiukan persiljaa, ja hops, dippi palleroille on siinä. Reseptin annoksesta riittää ainakin kolmelle aikuiselle ja kolmelle lapselle.

     

    Siellähän muhivat.

    Linssipyörykät

    2 dl punaisia linssejä
    1 sipuli
    1-2 valkosipulinkynttä
    1 porkkana
    1 pieni kesäkurpitsa
    rypsiöljyä
    1,5 dl ohrahiutaleita (kaurakin kelpaa)
    1 tl roseepippuria
    1 tl paprikajauhetta
    2 rkl tomaattipyreetä
    puolikas puntti persiljaa

    Huuhtele linssit ja keitä ne kypsiksi. Valuta. Kuori sipulit ja porkkana, pese kesäkurpitsa hyvin. Silppua sipulit, raasta kesäkurpitsa ja porkkana. Kuullota kaikkia kasviksia öljytilkassa hetki.

    Soseuta silppu sekä linssit tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää sekaan ohrahiutaleet, mausteet ja pieneksi silputtu persilja. Muotoile massasta pyöryköitä ja paista ne 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Paistoaika riippuu pyöryköiden koosta, joten kannattaa tarkistaa tulosta maistamalla.