Rss Feed

Posts Tagged ‘kala’

  1. Eka hampurilainen

    February 25, 2012 by Hanna-Mari

    Ei tullut lelua tämän kylkiäisenä, mutta hyvin maistui.

    Viikonlopun kunniaksi lohiburgereita! Tämän E:n hampurilaisen täytteenä on pala paistettua lohta, hiukan salaattia sekä viipale emmental-juustoa. Ruissämpylä on voideltu kevyesti voilla.

    Syömistekniikka on tämä: Puretaan hampurilainen osiin. Ihmetellään salaattia, laitetaan se sivuun. Syödään juusto ja lohi. Käydään leivän kimppuun keskikohdasta alkaen (siitä, jossa on ollut eniten voita). Maistetaan salaattia, todetaan se hankalaksi käsiteltäväksi kuudella hampaalla, pudotetaan se lattialle.

    Aikuiset syövät muuten samaa, mutta chilimajoneesilla höystettynä. Nam.


  2. Kalaa ruotoineen, mikä ettei

    February 19, 2012 by Hanna-Mari

    Maistui.

    Äskettäin kävi näin: äiti perkasi E:n minikokoiset muikut kokonaan ruodottomiksi. Tyyppi maisteli ruokaansa tyytyväisenä, nappasi äidin lautaselta yhden kokonaisen ja söi sen selkäruotoineen, evineen kaikkineen. Otti lisää, ehkä kuusi-seitsemän kalaa kaikkiaan. Siinä teille, kalapuikot!

    Tätä ruokaa oli pakko tehdä pian uudestaan. Resepti on maailman helpoin, ja tuleepa käytettyä muutakin kalaa kuin lohta! Jos kalat ovat pikkuisia, ruodot saattavat tosiaan muhia niin pehmoisiksi, ettei niitä tarvitse vähän varttuneemman sormiruokailijan annoksesta edes poistaa. Harkintanne mukaan, kaverit.

     

    Pienet uunikalat

    • 500 g muikkuja tai silakoita (päät ja suolet perattu pois)
    • 1/3 dl oliiviöljyä
    • yhden sitruunan mehu
    • kuivattua tai tuoretta tilliä

    Huuhtele peratut kalat, ravista vesi pois. Laita uunivuokaan, ripottele päälle reilusti tilliä. Kaada öljyn ja sitruunamehun seos mukaan. Paista 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia-puoli tuntia kalojen koosta riippuen.


  3. Kalajuttuja

    November 22, 2011 by Hanna-Mari

    Kuhaa, riisiä, kookoskastiketta, ihanaa.

    E, flunssatoipilas, pääsi tänään Kiasmaan. Kävimme lounaalla ja katsomassa ARS11-näyttelyn (viimeinen viikko, kerrankin ehdittiin, eikä mennyt kiinnostava näyttely ohi), ja kahvilaan jäätiin vielä välipalallekin.

    Kiasman ravintolaan, kuten suosittuihin lounaspaikkoihin yleensä, on hyvä ehtiä ennen pahinta lounasruuhkaa. Me ehdimme kysellä annoksista, koska olimme paikalla ennen yhtätoista. Myös tästä ravintolasta listan ruokia saa puolikkaina lastenannoksina. Kaikista ruoista se ei käytännössä kuitenkaan onnistu, kuten tänään listalla olleesta kuhasta. Päädyimme siis jakamaan sen. File oli maustettu tosi miedosti ja tarjoiltiin kookosmaitopohjaisen kastikkeen kanssa. Oli ihanaa! Vastaava resepti lähtee etsintään heti. E tykkäsi myös.

    Kotona meillä on tehty kahta kalaruokaa, jotka uppoavat aina kaikenikäisiin syöjiin. Tylsää on, että ne molemmat ovat lohesta, mutta kalaa se on onneksi sekin!

     

    Helppo lohilaatikko

    1 pussi (300 g) pakastettuja lohikuutioita
    1 pussi (400 g) peruna-sipulisekoitusta
    1 purkki kaurakermaa (tai tavallista)
    mustapippuria

    Kaada kaikki ainekset uunivuokaan, sekoita. Paista 200-asteisessa uunissa noin tunti, ehkä hiukan alle.

    Itämaisehko uunilohi

    ruodotonta lohifilettä syöjien määrän mukaan
    limemehua (esim. tiiviste purkista käy hyvin)
    inkivääriä
    salottisipulia
    tarjoiluun: soijakastiketta

    Kuori inkivääri ja sipulit, pilko ne mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Paketoi limemehulla valeltu kala folioon, asettele inkiväärit ja sipulit päälle ennen paketin sulkemista. Laita 200-asteiseen uuniin, laske lämpötilaa vartin jälkeen 180 asteeseen (mummon vinkki, tuntuu toimivan). Paista kaikkiaan reilu puoli tuntia niin, että lohi on kypsää. Tarjoile aikuisille soijakastikkeen kera, pienet vetävät hyvin ilman.


  4. Hampaat, saatte tulla

    June 30, 2011 by Hanna-Mari

    E on tehnyt hampaita arviomme mukaan jo parin kuukauden ajan. En tiedä, kuinka kauan niillä voi kestää puhjeta, mutta oireet ovat täsmänneet täysin jo pitkään: kuolaamista, raivokasta asioiden puremista, nyrkin tunkemista suuhun.

    Vaikka pelkillä ikenillä pääsee ruokahommissa pitkälle, olisi pieni hammaspari varmasti avuksi. Tänään sillä olisi silputtu kätevästi tofua, joka kyllä upposi hyvin suuhun, mutta palautui suurimmaksi osaksi pöydälle melko isoina palasina. Mahtaisikohan pehmeä tofu toimia paremmin?

    Proteiiniasioista tofu oli nyt kolmas ruoka-aine, jota E on syönyt. Kananmunankeltuainen menee jo hienosti alas, valkuaista joutuu työstämään enemmän. Lohta hän sai ensi kertaa juhannusviikonloppuna, ja kalaa täytyy ehdottomasti alkaa antaa useammin. Hyvin se myös näytti maistuvan.

    Tuntuu siltä, että koko perheen ruokalistassa on nyt ihan uutta pohdittavaa. Jotta pääsisimme pian siihen, että söisimme samoja ruokia, E saisi ne suolattomina versioina. Ja ne ravintosuositukset – että olisi edes se yksi kala-ateria viikossa.