Rss Feed

September, 2011

  1. Rutiinit hukassa

    September 15, 2011 by Hanna-Mari

    Juuri kun viisi ateriaa ja kolmet päiväunet on saatu sulavasti sovitettua kalenteriin ja rutiinit rullaavat, tyyppi kääntää sisäistä kelloaan täysin yhdeksänkuissynttärinsä alla.

    Tää sanois että moikka!

    Elämä kodin ulkopuolella muuttuu hankalaksi, kun ei ole mitään hajua siitä, koska neiti aikoo seuraavan kerran nukkua, kuinka pitkään, ja pitäisikö tässä välissä kuitenkin vetää vähän välipalaa, jos se uni tuleekin ennen suunniteltua päivällistä. Vaikeaksi muuttuu myös sen ennustaminen, onko kulloinenkin protestointi väsymystä, nälkää, maitonälkää, halipulaa vai viihdytä mua, mutsi -käskytystä.

    No mutta vaihe se on tämäkin.

     


  2. Hiomakonetta kenelläkään?

    September 13, 2011 by Hanna-Mari

    Keittoa, puuroa, kaiken maailman herkkuja.

    Muutaman kuukauden syömingit alkavat näkyä. Myös syöttötuolissa. Vaikka sitä miten hinkataan viidesti päivässä, alkaa siihen kerääntyä E:n ruokailujen historiaa.

    Isovanhemmat kehottivat testaamaan karhunkieltä. Mielessä on käynyt myös hiekkapaperi, hiomakone, hiekkapuhallin ja painepesuri. Huomenna taas jatketaan roiskimista!


  3. Thaikeittoa toipilaalle

    September 12, 2011 by Hanna-Mari

    Pahin flunssa lähti onneksi nopeasti, ja rippeitä häädettiin tänään tällä mainiolla keitolla. Annoksesta riittää yhdelle sormiruokailijalle ja kahdelle aikuiselle. E sai lisukkeena myös kourallisen parsakaalia.

    Keitto ei ole ihan puritaaneille: se sisältää hiukan sekä sokeria että suolaa currytahnan takia. Toki tahnan voi lisätä vasta, kun vauvan annos on eroteltu. Reseptissä tahnaa on tosi pieni määrä, ja jos pikkutyyppi ei olisi tätä syönyt, olisin käyttänyt sitä tuplasti. Myös currytahnaa saa lisäaineettomana luomuna, tämä oli merkiltään Biona.

     

    Liemen jätin äidille ja isille.

    Kanakeitto thaityylillä

    noin 300 g luomubroileria
    400 g kookosmaitoa
    2 cm pala inkivääriä
    puolikas puntti korianteria
    1 tl + 1-2 rkl limemehua
    1 tl currytahnaa
    puoli rasiaa kirsikkatomaatteja
    2-3 rkl soijakastiketta
    puolikas äkäinen chili tai kokonainen lempeä

    Kuori ja pieni inkivääri. Riivi korianterista lehdet ja laita ne, inkivääri ja 1 tl limemehua mortteliin. Murskaa niin, että aineksista irtoaa ihana tuoksu. Paloittele broileri noin 2×2 sentin kuutioiksi. Laita kookosmaito kiehumaan, huuhtele tölkki vesitilkalla ja kaada nekin joukkoon. Laita broilerinpalat kiehuvaan kookosmaitoon, lisää inkivääri-korianteri-limeseos sekä currytahna. Keitä, kunnes broileri on kypsää. Se vie reilut viisi minuuttia.

    Lisää 1-2 rkl limemehua sekä kirsikkatomaatit, ja anna niiden kuumentua. Erottele vauvan annos tässä vaiheessa. Lisää aikuisten keittoon soijakastiketta ja chiliä, anna poreilla hetki ja annostele lautasille.


  4. Viikon parhaat asiat

    by Hanna-Mari

    1. Motivaatio syömiseen on löytynyt. E tietää, miksi hänet ruokapöytään nostetaan, ja ähisee annostensa perään jo samalla tavalla kuin ennen imetystä.

    2. Pikaflunssa, joka katosi yhtä nopeasti kuin tulikin. Taudin nopeus oli siis se hyvä asia! Samaan rytinään tehtiin toista yläetuhammasta.

    3. Tyyppi konttaa jo kunnolla – ja muuttui yhtäkkiä taas hiukan isomman lapsen näköiseksi uudessa etenemisasennossaan.


  5. Pieni vaaleanpunainen valkosipulisukka

    September 10, 2011 by Hanna-Mari

    Täällä podetaan syysflunssaa ja lääkitään sitä nestemäisellä Panadolilla sekä ruoalla, joka onneksi toistaiseksi maistuu kohtuullisesti.

    Luomua ja turvallista.

    Ensin vanha kunnon mummolakonsti: E sai unipupunsa viereen valkosipulisilpulla täytetyn sukan. Sekä lounaalla että päivällisellä hän söi inkiväärillä maustettua ruokaa ja kauhoi iltapuuronsa omenaraasteella sekä kunnon tujauksella kanelia. Molempien mausteiden ainakin uskotaan helpottavan flunssaa, ja ainakin itse himoitsen niitä (myös ja varsinkin) kipeänä.

    Kaneleissa on kuitenkin eroja. Yleisesti myytävä kaneli on kassiakanelia, joka sisältää paljon kumariinia. Se puolestaan on maksalle myrkyllinen aine, ja Eviran sivuilla pieniä lapsia kehotetaan tästä syystä välttämään kanelin säännöllistä nauttimista. Ceyloninkanelissa ei kumariinia kuitenkaan ole, joten sitä voi lisätä puuroon hyvillä mielin. Meidän ceyloninkanelipakettimme on ostettu Ruohonjuuresta, joten ainakin muistakin ekokaupoista sitä kannattaa kysellä.

    Seuraavana mielessä on kokata thaityylistä kanakeittoa. Jospa viimeistään se häätäisi taudin tiehensä.


  6. Kookosmaito kokeilussa

    September 8, 2011 by Hanna-Mari

    Keittoa käsin, kiitti.

    Alle kymmenkuisilla ei ole kaupan maitotuotteisiin asiaa, mutta kookosmaito käy kyllä. Valikoimissa on huimia eroja: melkein kaikki kookosmaidot on pakattu säilyketölkkeihin (ei suositella vauvoille) ja lisäksi niistä löytyy liuta e-koodeja (tuskin suositellaan kenellekään).

    Yhden poikkeuksen olen löytänyt: Santa Marian violetti tetra sisältää vain kookospähkinää ja vettä ja on lisäksi pakattu turvallisesti. Sen innoittamana testasimme E:n kanssa tätä hurmaavaa keittoa, jota tyyppi söi kunnon kauhallisen riisikakkujen ja tofunpalasten avulla. Aikuisten annokseen voi lisätä suolaa.

     

    Porkkana-fenkolikeitto

    kilo porkkanoita
    fenkoli
    sipuli
    1 rkl rypsiöljyä
    pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna (1-2 rkl)
    8 dl suolatonta kasvislientä
    1 tl fenkolinsiemeniä (onnistuu hyvin ilman tätäkin)
    tetrallinen kookosmaitoa

    Kuori ja paloittele porkkanat, pese ja paloittele fenkoli. Silppua sipuli. Kuullota sipulia hetki öljyssä, lisää porkkanat ja fenkolit sekä raastettu inkivääri. Kaada päälle kasvisliemi ja fenkolinsiemenet ja anna kiehua kannen alla, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää lopuksi kookosmaito ja soseuta soppa.


  7. Iltapuuro, jännitysnäytelmä

    September 6, 2011 by Hanna-Mari

    Päähenkilö on ollut levoton jo pidemmän aikaa, ja syöttötuoliin päästessään hän viuhtoo ilmaa kärsimättömästi. Äänensävy on vaativa. Ruokaa!

    Tässä vaiheessa lusikka on lähtenyt käsistä.

    Sivuroolihenkilöt ottavat tietoisen riskin antaessaan hänelle lautasen, mutta alku on sopuisa. Banaaninpalat katoavat puuron päältä hetkessä. Syömistä säestää huoleton rallattelu, päähenkilön jalat viuhtovat pöydän alla ja lusikka halkoo ilmaa samalla, kun hän mättää banaania menemään vapaalla kädellään.

    Banaaninpalat loppuvat. Päähenkilö siirtyy käyttämään lusikkaa: hän kaapii, naputtelee, hakkaa ja siirtelee puuroaan. Sivuroolihenkilöt vilkuilevat toisiaan yrittäen pysyä huolettomina, mutta tarttuvat silti vähän väliä lautaseen kiinni.

    Toinen sivuroolihenkilö tuo pöytään iltapalaa, josta päähenkilö ei pääse osalliseksi. Alkaa välitön protestihuuto. Päähenkilö tuijottaa ruokia, joihin hän ei saa koskea, kiukun ja hämmennyksen vallassa ja kivahtelee kärttyisästi. Sivuroolihenkilöt syövät nopeasti välttyäkseen enemmältä raivolta.

    Kaapiminen, naputtelu, hakkaaminen ja siirtely jatkuvat. Päähenkilö kivahtelee kiukkuisesti ja rallattelee huolettomana vuoron perään. Kuuluu kling! ja lusikka kilahtaa lattialle. Päähenkilö on hetken ymmällään, mutta kokoaa itsensä nopeasti ja ryhtyy kauhomaan puuroa käsin – tällä kertaa suuhunsa.

    Ihmeen kaupalla hän syö koko lautasen tyhjäksi.

    (Tämä meininki on jatkunut nyt noin viikon ajan. Edistymisellä on hintansa, hurjaa ja mahtavaa!)


  8. Ystävien suklaakakku

    September 5, 2011 by Hanna-Mari

    Pienten lasten äidin makeanhimoa ei kannata aliarvioida! Siksi tarvitaan helppoja leipomuksia, kuten tämä ihana suklaakakku.

    Alkuperäinen resepti on Hesarista, mutta siinä neuvottiin paistamaan mielestäni aivan liian pitkään. Kun superiisi kakku on uunissa vain himpun päälle puoli tuntia, jää siihen taivaallinen, tahmean suklainen sisus. Tähän kakkuun tarvitaan myös pieni suolalisä, joka tuo siihen hiukan terää.

     

    Ota, kun vielä voit.

    Nopea suklaakakku

    200 g voita
    3 dl vehnäjauhoja
    3 dl sokeria
    4 munaa
    1 dl kaakaojauhetta (sitä tummaa sokeritonta tietenkin)
    2 tl vaniljasokeria
    2 tl leivinjauhetta
    0,5 tl suolaa

    Sulata voi, anna jäähtyä. Riko munat jäähtyneeseen voisulaan ja vatkaa niiden rakenne rikki haarukalla. Sekoita kuivat aineet keskenään. Kaakaojauhe kannattaa sirotella sihdin läpi, jotta kökköjä ei jää. Yhdistä kaikki ainekset nopeasti lastalla sekoittaen. Paista 200-asteisessa uunissa 35 minuuttia.

    P.S. Tämä on kaikkiaan sadas Ella ja essu -blogin postaus. Ei, emme ole lopettelemassa, vaan tästä jatketaan. Suuri kiitos kaikille lukijoille, on ollut ilo kirjoittaa! Tämä resepti on omistettu teille <3


  9. Kiksejä kikherneistä

    by Hanna-Mari

    Paljon parempaa miltä näyttää!

    Tänään kokeilussa oli kikhernepata, jota söimme lounaalla kuskusin kanssa. Tuli herkkua! Mutta varoituksen sana kuskusista: sormiruokailijan käsissä se on todella laajalle leviävää kamaa. Hyvin E sai sitä syötyä ja tuntui kovasti tykkäävän, mutta jälkeenpäin tuli ikävä rikkaimuria.

    Valmiiksi keitettyjä kikherneitä saa säilykkeinä myös tetroissa, mutta en tiedä, onko niitä saatavilla suolattomina. Itse en sellaisiin törmännyt, joten pidemmällä kaavalla mentiin: desi kuivia kikherneitä likosi vedessä yli yön, keitettiin aamupäivällä pehmeiksi 45 minuutin ajan ja annettiin jäähtyä keitinvedessään. Vedessä jäähdyttäminen oli kikherneiden pakkauksen ohje, joka estää herneitä hajoamasta. Tuntui toimivan. Reseptin annoksesta jäi lounasta meille molemmille vielä huomiseksikin.

     

    Kikhernepata

    1 sipuli
    1-2 valkosipulinkynttä
    1 rkl rypsiöljyä
    1 tetra tomaattimurskaa
    2-3 dl keitettyjä kikherneitä (1 desistä kuivattuja tulee tämä määrä)
    1 tl kuivattua minttua
    3 rkl sitruunamehua
    tuoretta persiljaa
    suolaa, ripaus sokeria

    Kuori ja silppua sipuli sekä valkosipuli, kuullota rypsiöljyssä. Lisää tomaattimurska, kikherneet, sitruunamehu ja minttu. Anna muhia kannen alla noin varttitunnin ajan. Lisää silputtu persilja, erota vauvan annos tässä vaiheessa.

    Lisää vielä suola sekä sokeriripaus ja anna muhia sen aikaa, että pikkutyypin annos jäähtyy. Kuskus sopii tälle lisukkeeksi erinomaisesti, ja myös sen liotusveteen voi lisätä hiukan sitruunamehua.

     


  10. Viikon parhaat asiat

    September 4, 2011 by Hanna-Mari

    Suussa hymyä ja hiekkaa.

    1. Sotku on vähentynyt! Vaikka asiaa viime viikolla jo varovasti hehkuttelin, on se pitänyt edelleen: kolmen kuukauden syömistreenit alkavat näkyä, ja ruokapöydässä keskitytään toden teolla ruokailuun, ei oheistoimintaan. Jee!

    2. Lautanen käytössä. Yksi hajosi jo, mutta siistimmistä syömistavoista innostuneena olemme uskaltaneet antaa annokset lautaselta senkin jälkeen. Kohtuudella se sujuu jo.

    3. Eka kerta hiekkalaatikolla. Mitäs siellä tehtiinkään? No, ainakin tuijotettiin hartaasti isompien lasten leikkejä, paukutettiin laatikon laitaa haravalla, noustiin seisomaan ankkamuotit molemmissa käsissä ja maisteltiin hiekkaa – tietenkin.