Rss Feed

September, 2011

  1. Matkaeväät messissä

    September 26, 2011 by Hanna-Mari

    Valmiina lähtöön.

    Jos yhdeksänkuisen vauvan vanhemmat pakkaisivat kokoonsa nähden yhtä paljon kamaa mukaan kuin pikkuisensa, olisi meillä eteisessä useampi lätkäkassillinen. Huh.

    Eväspussi on nyssyköistä pienimpiä, mutta ei ihan vaatimaton sekään. Aamulentoa varten E:lle otetaan mukaan tietenkin aamiaista: itseleivottuja sämpylöitä (suolattomia, jep) sekä omenia. Jos määränpäästä ei löydetä helposti lounasta, on meillä matkassa avokadoja. Outoja tilanteita varten mukana on myös pussista juotava omenasose, jota voisi ehkä käyttää levitteenäkin sämpylöiden päällä. Ja lennolle tietysti nokkamuki mukaan. Jätetään mukitreenailut määränpäähän.

    Palaamme asiaan kotiuduttuamme!


  2. Viikon parhaat asiat

    September 25, 2011 by Hanna-Mari

    Torikahvilassa syödyt puolukat, omenalla ja kanelilla maustettu kaurapuuro ja pyörän turvaistuimessa kököttävä kestovirnistys. Ja se, että ihan kohta olemme reissussa koko poppoo. Matkaeväistä kerron vielä, sitten seuraa lomanmittainen bloggaustauko!


  3. Linssipyörykät, joista tuli hitti

    by Hanna-Mari

    Näitä linssipyöryköitä on testattu E:n kaveriporukassa useaan otteeseen, ja hyvin maistuvat. Pienen sormiruokailijatyypin on helppo käsitellä pyöryköitä, ja linssien ansiosta ruoka on täyttävää kamaa.

    Sekä pienille että isoille tyypeille lisukkeeksi sopivat esimerkiksi uunijuurekset. Aikuisille vinkiksi: kermaviilin sekaan murskattua fetajuustoa, mustapippuria sekä ehkä hiukan persiljaa, ja hops, dippi palleroille on siinä. Reseptin annoksesta riittää ainakin kolmelle aikuiselle ja kolmelle lapselle.

     

    Siellähän muhivat.

    Linssipyörykät

    2 dl punaisia linssejä
    1 sipuli
    1-2 valkosipulinkynttä
    1 porkkana
    1 pieni kesäkurpitsa
    rypsiöljyä
    1,5 dl ohrahiutaleita (kaurakin kelpaa)
    1 tl roseepippuria
    1 tl paprikajauhetta
    2 rkl tomaattipyreetä
    puolikas puntti persiljaa

    Huuhtele linssit ja keitä ne kypsiksi. Valuta. Kuori sipulit ja porkkana, pese kesäkurpitsa hyvin. Silppua sipulit, raasta kesäkurpitsa ja porkkana. Kuullota kaikkia kasviksia öljytilkassa hetki.

    Soseuta silppu sekä linssit tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää sekaan ohrahiutaleet, mausteet ja pieneksi silputtu persilja. Muotoile massasta pyöryköitä ja paista ne 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Paistoaika riippuu pyöryköiden koosta, joten kannattaa tarkistaa tulosta maistamalla.


  4. Heipat ruokailualustalle

    September 23, 2011 by Hanna-Mari

    Silikoninen leivonta-alusta  on toiminut E:n ruokailutasona jo kuukausia, ja saa pikkuhiljaa häipyä ruokapöydästämme.

    Jossain täällä alla on vielä pastaa.

    Syitä on kaksi. Ihana peruste on se, että sotkua on koko ajan vähemmän. Siis vähemmän, siistiä toiminta ei edelleenkään missään nimessä ole. Toisena syynä on se, että kaikki ylimääräinen rekvisiitta tuntuu olevan ruokapöydässä lähinnä häiriöksi.

    Tietenkään tyyppiä ei kannata yksin pöytään jättää, mikäli haluaa säilyttää astiat ehjinä. Pääosin E kuitenkin keskittyy hienosti ruokaan, jos muuta tekemistä, kuten alustan rullailua ja heittelyä, ei ole tarjolla.

    Lusikkahommissa alusta on käytössä edelleen. Pöytä säästyy kummasti, kun lusikalla naputellaan alustaa, eikä paljasta pöydänpintaa. Mutta kunhan koputteluvaiheesta päästään, saa alusta siirtyä takaisin pelkkään leivontakäyttöön.


  5. Välipalaa torilla

    by Hanna-Mari

    Oho, vinossa ollaan.

    Hienon syyspäivän kunniaksi torikahvilaan, jossa E napsi välipalaksi hetkeä aikaisemmin ostettuja puolukoita. Tyyppi taitaa olla makuasioissa äitinsä tyttö: kaikki kirpeä maistuu. Pinsettiote alkaa olla melko hyvin hanskassa, sillä vain harvat puolukat pomppivat käsistä pöydän alla kyttääville varpusille.


  6. Sunnuntaibrunssia sormin

    September 21, 2011 by Hanna-Mari

    Sunnissa sunnuntaina.

    Viime viikonloppuna E pääsi sunnuntaibrunssille Senaatintorin laidalla sijaitsevaan ravintola Sunniin. Paikka on hieno ja täysin toimiva myös lapsiperhenäkökulmasta – ja sopii sormiruokailijalle.

    Brunssi koostui noutopöydästä (14 euroa, vauvasta ei veloiteta) sekä menusta, josta voi tilata esimerkiksi uppomunia pinaatilla tai kinkulla. Noutopöytä (valikoima oli laajempi kuin nettisivuilla kerrotaan) oli pikkutyypin kannalta mainio. E sai syödäkseen ihanan hedelmälajitelman sekä paahdettuja, maustamattomia paprikoita, kesäkurpitsaa sekä munakoisoa, joita äiti poimi hänelle salaatin joukosta. Äidin lautaselta hän maisteli hiukan uppomunaa. Eväinä meillä oli ainoastaan riisikakkuja, eipä olis välttämättä tarvittu.

    Isotkin ihmiset viihtyivät. Ravintola on jaettu useampaan tilaan, ja meidän porukkamme istui rauhallisessa sivuhuoneessa toisen lapsiperheporukan kanssa. Imetys ennen päikkäreitä hoitui vapaan kabinetin mukavassa tuolissa. Myös seuraavalla kerralla tää äiti tilaa bellinin, nam!


  7. Matkakuumetta ja -hämmennystä

    by Hanna-Mari

    E:n ekaan kunnon ulkomaanmatkaan (Ruotsin-risteilyä ei lasketa) on valmistauduttu muun muassa googlettamalla. Tunnetaanko sormiruokailua Italiassa? Miten siellä suhtaudutaan imetykseen?

    Keskustelupalstojen asiantuntijat eivät petä. Asiallinen kysyjä, joka tiedusteli italialaisten suhtautumisesta ravintolassa imettämiseen, sai silmilleen saman tien lauman henkilöitä, jotka kertoivat, miten törkeää julkinen imettäminen on ja päivittelivät, miten äidit haluavat esitellä rintojaan tuntemattomille. Sormiruokailu Italiassa -haku vei vauvojen syömisaiheiseen keskusteluun, jossa joku “kymmenen vuotta Roomassa asunut joutui aina häpeämään suomalaisia lapsiperheitä ravintolassa” ja toinen toivoi, ettei “ikinä joudu samaan ravintolaan teidän porsastelevien penskojenne kanssa”.

    Hohhoijaa, tästä sitä lähdetään pahennusta aiheuttamaan.


  8. Viikon parhaat asiat

    September 18, 2011 by Hanna-Mari

    1. Ulkona syöminen sujuu, ja jos päiväunet on nukuttu ja syötävää riittää, E jaksaa hyvin istua yli tunninkin pöydässä.

    2. Uusi rytmi – uudet unenlahjat. Vaikka ruoka-aikojen kanssa joutuu aluksi vähän säätämään, on E:n uudessa rytmissä puolensa: yli tunnin päikkäreitä aiempien 20-minuuttisten sijaan. Ooh, omaa aikaa!

    3. Pyörän turvaistuin testattu ja tykätty. Syysretket, täältä me tullaan!


  9. Koodisana: vettä

    September 17, 2011 by Hanna-Mari

    Tahmatassun vesilasi.

    Yhdeksänkuinen vauva tunnistaa muutamia sanoja, kertoi neuvolasta saatu opas. Meillä yksi niistä saattaa olla vettä.

    Iltapuurolla tänään homma meni nimittäin näin: E söi puurosta tuttuun tapaansa ensin banaanit, kaapi lautasta aikansa lusikalla, viskoi lusikan lattialle ja alkoi napsia puuroa suuhunsa käsin – kunnes yhtäkkiä ärsyyntyi. Mitäs mitäs, yritti hämmentynyt äiti, kunnes ymmärsi tiedustella: “Haluatko kulta vettä?”

    Tyypin ilme kirkastui saman tien, ja jalat alkoivat taas heilua pöydän alla. Hain lasin kaapista ja aloin laskea vettä hanasta, jolloin syöttötuolista kuului samaa ähinää, mitä E on pitänyt aina tietäessään, että maitoa on tulossa ja viime aikoina myös istuessaan ruokapöytään.

    Lasiin tarrattiin kaksin käsin, kun se vihdoin oli neidin ulottuvilla. Siitä juotiin antaumuksella ja leuka komeasti vuotaen. Juomisen lomassa lasiin tungettiin käsiä ja loiskeita pöydällä taputeltiin onnellisena. Sitten puuronsekainen vesi maistui taas.

    Toistaiseksi olemme pitäneet lasista tiukasti kiinni tyypin juodessa. Ihan hyvin käyttöön voisi ottaa muovimukin, jota E saisi rauhassa viskoa, mutta jotenkin ajatus siitä on tuntunut huonolta. Tälle ei ole mitään järkiperustetta. Mikä siinä onkin, että sotkua on kestetty hyvin jo monta kuukautta, mutta vesiloiskeet lattialla olisivat muka jotenkin liikaa? Eikö vesi nyt ole aika helppoa siivottavaa? Ja miten lapsi muka oppii, ellei saa opetella?

    Ihme porukkaa nämä vanhemmat.


  10. Huuda ja auta

    September 16, 2011 by Hanna-Mari

    Hän on nimeltään Irene.

    Mikä ihana idea: Imetysnukke-huutokauppa myy käsintehtyjä, yksilöllisiä ja älyttömän hauskoja nukkeja, mutta ohjaa kauppasumman Unicefin kautta Itä-Afrikkaan. Haluaisin heti meille Olgan tai Paulan – tai ehkä sittenkin Annan, jolla on jopa oma pieni kantoliinansa vauvalle…

    Kauppa täällä: http://imetysnukkekauppa.blogspot.com/