Rss Feed

July, 2011

  1. Pinsettiote ja muuta lomalla opittua

    July 31, 2011 by Hanna-Mari

    E:n ekalla lomalla on tapahtunut ainakin näitä asioita:

    - On tilattu ihan oikea annos ravintolan listalta – hiukan sovellettuna, tosin, sillä paistetun lohen kanssa tarjoiltu perunat ja maustevoi vaihdettiin pehmeiksi keitettyihin kasvislohkoihin.

    - On käytetty omaa ruokailualustaa ravintoloissa, unohdettu se yhteen ja palattu jälleen syömään samaan paikkaan.

    - On ensimmäistä kertaa oksennettu ruokapöytään (tietenkin ravintolassa, eka kerta kun äitiä hiukka meinasi nolottaa).

    - On syöty ruotsinlaivan buffetista sekä tilattu ravintolasta ihan päteviä sormiruokailuannoksia.

    - On huomattu, että aamupuuron syönti ystävien mökillä ei todellakaan suju, jos vieressä touhuaa älyttömän mielenkiintoisia leikki-ikäisiä.

    - On vastailtu lukuisiin kysymyksiin E:n ruokailutottumuksista, oltu kauhean ylpeitä hänestä ja ehkäpä murrettu joitakin sormiruokailuun liittyviä ennakkoluuloja.

    - On opittu pinsettiote! Tyyppi poimii jo pieniä metsävadelmiakin näppärästi suuhunsa.

    Palaamme yksityiskohtiin pian!


  2. Vain kuoret jäävät

    July 23, 2011 by Hanna-Mari

    Omin sormin suuhun -kirja vakuutti, että vauva oppii nopeasti erottelemaan kuoret esimerkiksi hedelmistä. Muistelen, että ohitin kohdan hymähtäen, mutta oikeassa olivat.

    E laittaa kirsikkatomaatin puolikkaat suuhunsa kokonaisina, mutustelee hetken ja työntää kohta kuoren kielellään ulos. Sama homma kypsennetyn kesäkurpitsan ja munakoison kanssa. Mansikka menee suuhun kokonaisena, ja jos sen keskelle on jäänyt kova kohta, tulee se pian suusta pois. Parsakaalin pitkäkuituista vartta E saattaa imeskellä suussaan pitkään, kunnes työntää jämät pihalle. Vesimelonin paloista hän imee kaiken mehun ja sylkee kuivat palaset lattialle.

    Vauvat, nuo pienet yllättäjät. Kaikkea osaavat.


  3. Pienen grilliherkku, osa 2

    July 21, 2011 by Hanna-Mari

    Tämä grillissä hautunut ruoka oli hitti, jota E nautiskeli kokonaisen tunnin ajan mökin pihalle katetussa pöydässä. Päivällisseurueen pienin nauratti isovanhempia viihtymällä erinomaisesti: höpötti, nauroi ja heilutteli jalkojaan – ja söi ennennäkemättömän määrän ruokaa.

    Tästä se lähtee.

    Grilliherkku vauvalle

    muutama siivu naudan sisäfilettä
    noin kymmenen sentin pätkä kesäkurpitsaa tikuiksi leikattuna
    neljä kirsikkatomaattia
    pala munakoisoa sopivina lohkoina
    tilkka oliiviöljyä

    Kääri ainekset folioon ja kypsennä grillissä 20-25 minuuttia. Jäähdytä ennen tarjoilua.


  4. Sormiruokailija syö ulkona

    July 20, 2011 by Hanna-Mari

    Mitä sormiruokailija ja hänen vanhempansa tarvitsevat, kun perhe syö ulkona? Peittävän ruokalapun, hyvän pokan ja ystävällisiä sanoja henkilökunnalle.

    Lomareissulla hommasimme E:lle essumaisen Pikku-Piia-merkkisen ruokailuviitan, joka päällä voi syödä jopa puuroa kohtuullisen siististi. Sotkuun auttaa hyvä pokka: itseäni ei nolottanut tippaakaan kyykkiä ravintolan lattialla poimimassa tyypin pudottelemia parsakaalinvarsia. Toistaiseksi olemme saaneet ihanaa kohtelua. Ravintoloissa henkilökunta suhtautuu lempeästi, kun vanhemmat muistavat pahoitella sotkua sekä siivota pahimmat sikailut ruokailun jäljet.

    Ainakin näitä paikkoja voimme suositella:

    Porkkanaa ja kukkakaalia pienelle, isolle ahventa paketissa.

    Heila, Heinola

    ABC:n kyljessä sijaitseva ravintolan ja lähiruokakaupan yhdistelmä sijaitsee yksien päiväunien päässä Helsingistä. Lounas on ollut aina hyvää, ja niin oli eilisen testauksen perusteella listakin. Pyynnöstä keittiö teki E:lle oman annoksen: suolattomassa vedessä keitettyä kukkakaalia ja porkkanaa. Tarjoilija kysyi kahdesti, soseutetaanko ruoka valmiiksi, hih. Annos oli tosi hyvän kokoinen, vihannekset juuri sopivan pehmeitä ja henkilökunnan suhtautuminen ihanaa. Hyvät syöttötuolit.

    Hyve ja pahe, Joensuu

    Vanhaan elokuvateatteriin rakennetussa ravintolassa saa lounaalla vapaavalintaisia wokkeja sekä salaattia (äidin kannalta) superhyvästä noutopöydästä.

    Hyve ja pahe: Matala syöttötuoli, mutta meininki hyvä.

    Pienelle hampaattomalle tyypille valinnanvaraa ei ollut paljon, mutta pieni lounasateria syntyi keitetyistä kananmunista sekä vesi- ja hunajamelonista. “Sitä syntyy pienten kanssa”, tuumasi henkilökunta sotkusta. Syöttötuoleja ei kuitenkaan tainnut olla kuin yksi ja sekin aika matala, mutta E söi tyytyväisenä siitä huolimatta. Lounasaikaan tosi suosittu paikka, wokkeja joutui odottamaan. Yläkertaan portaat, mutta tyyppejä oli paikalla vaunujenkin kanssa. Me olimme liikkeellä pelkällä rintarepulla.

    P.S. Lomalaiset saapuivat hetkeksi kotiin, joten on hyvä hetki päivittää kuulumisia. Uusi lähtö on edessä pian, mutta elokuun toisella viikolla palaamme tiiviimpään blogipäivitystahtiin. Aurinkoisia päiviä!


  5. Lapseni on lihansyöjä

    July 12, 2011 by Hanna-Mari

    Hii, ekat mummon lihapullat testattu. Ei, en ehtinyt ottaa kuvia, sillä E:lle tarjottu oma annos katosi saman tien. Hänelle tehtiin kolme nyrkkiin sopivaa lihapullaa – hukkavaraa siis oli – mutta ensimmäinen käteen osunut tuli syötyä heti, joten kaksi muuta jätettiin kohtuullisuussyistä antamatta.

    Lihapullat tehtiin samalla reseptillä kuin muullekin pöytäseurueelle (nauta-sikaa, kananmunaa, kaurahiutaleita ja mustapippuria), mutta suola jätettiin tietysti pois. Annos oli E:n ensimmäinen liha-ateria, kalaa hän on syönyt jo pitkin lomaa useina päivinä. Lisukkeena tyyppi veti noi kolmasosan perunasta, tomaattilohkon ja paljon suosikkiaan, avomaankurkkua. (Hampaita ei ole tullut vieläkään, mutta ei näytä sankaritarta huolettavan.)

    Hyvä meininki siis jatkuu. Äidin on syytä opetella edelleen hidastamista, sillä tyyppi näyttää viihtyvän pöydässä erinomaisesti ja tarvitsevan rutkasti aikaa syömiseensä. Pikku hiljaa voimme alkaa etsiä merkkejä siitä, miten hän ilmoittaa olevansa kylläinen.


  6. Viikon parhaat asiat

    July 8, 2011 by Hanna-Mari

    1. Lomameininki

    E:n eka veneretki, ensi kerta keinussa, ensimmäinen grilliateria. Tänään hän kokeili järvivettä varpailla ensimmäistä kertaa ja tietää nyt, miltä lämmin hiekka tuntuu jalkapohjissa.

    2. Mummolan ruoat

    Tällä viikolla E on saanut syödäkseen tuoretta kalaa joka päivä. Aamuisin hän on päässyt oikean hiutalepuuron makuun. (Äiti on vetänyt kiitettävästi pullaa ja kaneliässiä.)

    3. Täydellinen sää

    Ei häiritse tyypin unia, joten olkoon vain kuuma. Näitä helteitä muistellaan syksyn räntäsateessa!


  7. Aamupuurouutuus: kädet mukaan

    July 7, 2011 by Hanna-Mari

    Mummolaterveisiä! E on päässyt lomareissullaan kunnolla hiutalepuuron makuun. Nyt voin enää kysellä itseltäni, miksi edes alunperin tarjosin hänelle vauvoille suunniteltuja jauhopuuroja, sillä hiutalekama tuntuu maistuvan tytölle paljon paremmin.

    Ja mikä ihaninta – sen kanssa voi käyttää käsiä. Kun jauhopuuro luistaa sormista saman tien, jää hiutalematsku hyvin kiinni nyrkkiin, josta sitä kelpaa maistella. Kyllä, sotku on ollut melkoinen, mutta E on haltioissaan: hän höpöttelee innoissaan aamiaispöydässä, syö valmiksi täytetyllä lusikalla, antaa äidin syöttää jonkun lusikallisen ja kauhoo välillä kaksin käsin pientä puurokuppiaan.

    Huomasin myös jännän ilmiön: kun E maisteli eloveenaansa ekaa kertaa itse lusikastaan, hän ei kakonut kertaakaan. Toisin kävi, kun annoin hänelle puuroa syöttämällä – yskähteli sille heti. Ruoan karkeus ei siis tälläkään perusteella näytä olevan mikään ongelma sormiruokailevalle vauvalle, kunhan hän saa hoitaa syömisen itse.

    E syö aamupuuronsa edelleen nakuna, sillä muu olisi jälkisiivouksen kanssa järjetöntä. Myös äidin kädet (vähintäänkin ne) ovat ihan puurossa jokaisen aamiaisen jälkeen. Mutta samalla aamiaispöytä toimii kotikosmetologihoitolana, hih.


  8. Nämä tytöt lähti reissuun

    July 4, 2011 by Hanna-Mari

    Suojavarusteet.

    …ja mukaan otetaan kotona käytössä ollut silikoninen ruokailualusta, Marimekon alennusmyynnistä ostettu vinyylikangas suojaamaan majoittajien lattioita pikkuvieraan ruokaroiskeilta sekä omat puurolusikat.

    Palaamme asiaan myös lomalta!


  9. Grilliruokaa vauvalle? Kyllä!

    July 3, 2011 by Hanna-Mari

    E:n lomaviikonloppu kummien mökillä oli hieno! Takana on ensimmäinen kerta keinussa (oli aika ihanaa), veneessä (uni tuli nopeammin kuin automatkoilla) ja grilliaterialla.

    Jes, lisää näitä.

    Siellä E olisi syönyt tätä enemmänkin kuin oli tarjolla:

    Pienen grilliherkku

    kesäkurpitsaa riittävän suurina lohkoina
    kirsikkatomaatteja kokonaisina
    tilkka oliiviöljyä

    Kääri tomaatit ja kesäkurpitsat folioon ja lorauta tilkka öljyä sekaan. Hauduta pakettia grillissä noin parikymmentä minuuttia. Jäähdytä ennen tarjoamista.

    Aikuisten versioon laitettiin lisäksi halloumijuustoa, hunajaa, suolaa sekä tabascoa. Aijai!


  10. Vaikeinta on hidastaa

    by Hanna-Mari

    Sormiruokailussa vaikeinta vanhemman näkökulmasta ei suinkaan ole sotku eikä pelko lapsen tukehtumisesta. Ensimmäisestä selviää tyynellä suhtautumisella ja rutinoituneella siivoamisella, toisessa auttaa tieto sekä omat havainnot: tyyppi pärjää kyllä.

    Vaikeinta on hidastaminen. Huomaan tuskailevani kesken aamupuuron, että eikö voitaisi jo hoitaa tämä homma kasaan, pikkutyyppi, ja lähteä sinne ulos. Jään kiinni porkkanapalojen naputtelusta pöytään, jotta kiinnittäisin neidin huomion, kun hän keskittyy hetkeksi ulkona huojuviin puihin.

    Oikeasti minulla ei edes ole kiire mihinkään. Hoppuilu on pelkkä pään sisäinen juttu, jäänne elämästä ennen äitiyslomaa, jolloin aikataulujen kanssa oli oikeasti tekemistä. Nyt olen jo osannut säätää kalenterin väljäksi ja aloittaa aamutoimet kaksi tuntia ennen mihinkään lähtemistä, sillä pussailuun pitää jättää aikaa ja ylläreitä tulee aina.

    Ja siitä huolimatta kiirehdin. Ihan suotta. Meidän maailmamme on kuitenkin koko ajan tässä.