Rss Feed

‘äidin ruoka’ Category

  1. Uusi kesäkeitto

    June 6, 2012 by Hanna-Mari

    Kesäkeitto jos joku on ihan just kausiruokaa, ja helpolla tehtävissä myös ihan pikkuväellekin. Tavallisen maidon sijaan voi käyttää kookosmaitoa, ja kun sopan maustaa currytahnalla, niin johan tulee eri meininkiä.

    Olen aina tykännyt perinteisestä kesäkeitosta – varmaankin siksi, että E:n mummo osaa annostella täydellisesti suolan ja sokerin suhteen, mikä on koko keiton ydin. Itse en ole sitä vielä oppinut, ja siksi vanhaa reseptiä täytyy muokata uusiksi.

    Jos currytahnan käyttö tuntuu liian rajulta (suolaakin se sisältää), voi keiton maustaa pelkästään kurkumalla. Samaa fiilistä miedoimmin menetelmin.

    Kookoskesäkeitto

    • 5 perunaa
    • 4 porkkanaa
    • puolikas kukkakaali
    • puolikas parsakaali
    • papuja tai herneitä halutessasi
    • 1 rkl currytahnaa tai 2 tl kurkumaa
    • n. 7 dl vettä
    • (suolaa)
    • 1 tetrallinen kookosmaitoa (200 ml)
    • tuoretta persiljaa

     

    Kuori perunat ja porkkanat, huuhtele kaalit ja pavut. Pilko kaikki sopiviksi palasiksi. Kuumenna currytahnaa kattilan pohjalla. Lisää porkkanat ja perunat, kaada päälle vettä ja anna kiehua viitisen minuuttia.

    Lisää kaalit ja keitä 10 minuuttia. Jos käytät papuja tai herneitä, lisää ne kypsymisen loppupuolella. Lisää lopuksi kookosmaito, anna kuumentua. Lisää pieneksi silputtu persilja ja tarjoile – pienimmille ilman lientä, isommille suolan kera.


  2. Testissä Café Ekberg

    by Hanna-Mari

    Onpas vauhtia porvariston hillityssä charmissa.

    Kaupunkikeikalla kävimme varhaisella lounaalla Bulevardin Café Ekbergissä, jossa pienikin sormiruokailija saa hyvin syödäkseen.

    Pari käytännön asiaa tekee paikasta ei-niin-vauvaystävällisen: syöttötuoleja on vain kaksi, rattaiden kanssa on vaikea päästä sisään saati liikkua täydessä salissa ja vessoja ei ole suunniteltu lapsenhoitoa silmälläpitäen.

    Mutta hyvää on se, että yksivuotias saa brunssinsa veloituksetta, muut ruokailijat suhtautuvat lapsiin ja tilaavieviin rattaisiin myönteisesti ja ruoka on ihanaa! E veti aimo annoksen suosikkejaan: vesimelonia ja tuoretta ananasta, kahta erilaista kinkkua, hitusen briejuustoa, erilaisia muroja (kohta nähdään, miten sokerittomat kotimurot tämän jälkeen maistuvat… No, kerrankos sitä herkutellaan!), kahdenlaista leipää ja joi pillillä vettä lasistaan.

    Ihan pienille sormiruokailijoille brunssi tarjoaa ainakin hyvän hedelmävalikoiman sekä keitettyjä kananmunia. Jos suolan kanssa ei olla ihan tarkkana, on uunimunakas mainiota syötävää aivan pikkuisillekin.

    Aikuisilta brunssin hinta on arkisin 9,90, ja se on varsin kohtuullinen, sillä brunssiin kuuluu myös konditorian ihania kakkuja. Kannattaa kytätä, kun tarjoilijat tuovat niitä tarjolle, sillä valikoima on joka kerta hiukan erilainen.


  3. Tarkkana säilykkeiden kanssa

    June 4, 2012 by Hanna-Mari

    Ruotsalainen Svenska Dagbladet on testannut, miten säilykeruoan runsas käyttö nostaa bisfenoli A -kemikaalin määrää elimistössä merkittävästi.

    Kemikaali on sama, jonka vuoksi kovasta ja kirkkaasta polykarbonaattimuovista valmistetut tuttipullot kiellettiin EU:ssa viime vuonna. Bisfenoli A:ta löytyy tuon muovin lisäksi muun muassa säilykepurkkien sisäpinnoista.

    Kemikaalin turvallisesta saantirajasta ollaan erimielisiä, mutta ihan sama – ei tee mieli ryhtyä koekaniiniksi eikä varsinkaan asettaa lasta siihen asemaan. Siksi perinteisten säilyketölkkien sijaan kannatta ostaa lasiin tai pahvipakkauksiin pakattuja tomaattimurskia ja papusekoituksia. Jos omasta lähikaupasta ei sellaisia löydy, kannattaa pyytää tilaamaan.

    Keittiöhommissa on hyvä suosia muutenkin perinteisiä, turvallisia materiaaleja, kuten lasia, valurautaa ja terästä. Teflonpannut eivät ole se paras juttu. Ystävä haastatteli kemikaaleihin perehtynyttä asiantuntijaa viime vuonna Kuluttaja-lehteen, ja sen nyrkkisäännön muistan aina: Ei mitään muoviastioita mikroaaltouuniin, ei edes niitä, jotka valmistajan merkinnän mukaan kestävät mikrottamista.


  4. Aloitteleva pienviljelijä

    June 3, 2012 by Hanna-Mari

    Nyt tsemppiä, taimet!

    Kävi tuuri: saimme viljelylaatikon ihan kotimme vierestä, ja nyt jännitetään. Pääseekö E tänä kesänä maistelemaan itsekasvatettuja perunoita, kesäkurpitsaa ja parsakaalia? Mahtaako härkäpapu nousta ollenkaan? Jättääkö raparperi muut kokonaan varjoonsa?

    Ainakin E on asiasta kovin innoissaan. Hän tarttuu kastelukannuun saman tien, kun alamme puhua lähdöstä viljelypaikalle. Parvekkeen yrteistä oma suosikki on jo löytynyt: tyyppi kerjää ruohosipulia aina ohikulkiessaan.


  5. Ihan pieni viherpeukalo

    May 11, 2012 by Hanna-Mari

    Kukka!

    Tälle kesälle on kaksi haastetta: saada yrtit viihtymään parvekkeella ja läheltä saadut viljelylaatikot kukoistamaan. Edes jotenkuten!

    Parvekepuutarhan perustimme mukavuudenhaluisesti iskemällä kaupan valmiit ruukkuyrtit multaan. Ainakin minttu ja timjami näyttävät viihtyvän mainiosti, rucolasta muutama miniverso kurottelee jo kohti aamuaurinkoa ja E:n ihastelema basilikakaan ei ainakaan toistaiseksi ole nuupahtanut.

    Lämpiminä aamuina E tepastelee parvekeseuralaiseksi kastelemaan yrttejä. Samalla hän hokee avainsanoja: Kukka! Vettä!


  6. Kesäkaihoisen mansikkaleivät

    May 6, 2012 by Hanna-Mari

    Kulhollinen kesää.

    E:n eno toi tullessaan laatikollisen mansikoita, jotka tuoksuivat lupaavasti kesälle. Ruokailijoista pienin ei saanut marjoista tarpeekseen, ja lopulta laatikko nostettiin piiloon.

    Mansikat saavat kasvaessaan ylleen hurjan torjunta-ainelastin, joten niitä ei viitsi hirmumääriä syöttää lapselle. Kotimaisia luomuja odotellessa! Näistä espanjalaiskaunottarista teimme kuitenkin illalla vielä ihania voileipiä, joiden resepti tässä:

    Lämpimät mansikkaleivät

    • leipäviipaleita (oikeastaan mikä vain mielileipä käy, meillä oli pieniä ruisleipiä sekä moniviljaviipaleita)
    • voita
    • vuohenjuustoa viipaleina
    • mansikoita
    • juoksevaa hunajaa

     

    Voitele leipäviipaleet ja laita päälle vuohenjuustoa. Paista 175-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia. Lohko leiville mansikoita ja valele hiukan hunajaa. Nauti sohvalla parhaassa seurassa lapsen nukkumaanmenoajan jälkeen.


  7. Hittimysli on löytynyt

    April 27, 2012 by Hanna-Mari

    Lisää tätä, pyytää E.

    Puurolle tarvitaan vaihtoehtoja. Jo kuukausia sitten jätimme iltapuuron pois vain siksi, että se ei tahtonut upota enää millään. Aamuisin puuro vielä menee, jos makuja ja lisukkeita jaksaa vaihdella riittävän usein.

    Kaupasta tarttui mukaan tänään mysli, jossa ei ole suolaa eikä sokeria. E on pyytänyt sitä nyt välipalallaan kahdesti lisää. Tämä on siis hitti. Alara-merkkinen gluteeniton luomumysli sisältää rusinoita, auringonkukansiemeniä, maissihiutaleita, hirssi- ja riisimuroja, hasselpähkinää, omenaa ja taatelia. Hetken maidossa liotettuna se on riittävän pehmeää syötävää todennäköisesti aika pienillekin. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan alle 1-vuotiaille tosin ei suositella mitään siemeniä, mikä tiedoksi saatettakoon.

    Tätä taidetaan tarjota huomenna aamiaiseksi!


  8. Lusikalla, haarukalla vai käsin?

    March 28, 2012 by Hanna-Mari

    Mä vedän näillä kaikilla.

    Lusikka on ollut mukana ruokapöydässä jo ensimmäisistä puuroaterioista saakka, ja tämän vuoden ajan treenejä on jatkettu myös haarukalla.

    Ihastuttava väline, tuumaa E, joka esittelee usein ylpeänä haarukkaansa nappaamiaan ruoka-asioita. Hän pitää sekä lusikasta että haarukasta kiinni hyvin läheltä niiden “teräosaa” – ilmeisesti ruoan koordinointi suuhun asti onnistuu näin paremmin. Käytössä on ollut myös tavallinen aikuisten haarukka, jos neidin oma sattuu olemaan tiskissä.

    Kädet ovat silti koko ajan edelleen ruoassa. Kun nälkä on hurja, hienostelu jää. Pahimman nälän taltuttua E on tarttuu mielellään ruokailuvälineisiin, mutta ei jokaisella aterialla. Fiilisjuttuja, tuumaa hän, ja vastaa otsikon kysymykseen: näillä kaikilla. Tällä mentiin juuri lounaalla, joka oli hitti: Diapers and delicatessen -blogin sormiruokailijan pikaohratto oli tosi maistuvaa sekä äidin että tyttären mielestä. Tätä kirjoittaessa E jatkaa syömistä edelleen – nyt näköjään haarukan väärällä päällä. Ei tunnu haittaavan!


  9. Tulossa: kirja!

    March 26, 2012 by Hanna-Mari

    Ilmestyy elokuussa!

    Vihdoin saan kertoa tästä teille: Minä syön itse – Sormiruokailun käsikirja ilmestyy Tammelta tämän vuoden elokuussa. Toisena kirjoittajana olen minä, toisena ravitsemusterapeutti, lasten ravitsemuksesta väitellyt Soile Ruottinen. Kirjan ihanat kuvat ovat Ulla-Maija Lähteenmäen kamerasta.

    Kirjoittamista riittää vielä, mutta fiiliksissä ollaan! Tässä on syy siihen, miksi blogi päivittyy välillä turhan harvoin.


  10. Apukokin alkeet

    March 23, 2012 by Hanna-Mari

    Keittiökaaos ja maukas lopputulos.

    Liikutus iski tänään, kun E oli ensi kertaa avuksi ruoanlaitossa. Kuten olen kertonut, hän haluaa nähdä, mitä keittiössä tapahtuu, ja sitruunapestoa tehdessä siirryin itsekin lattialle nyppimään basilikaa.

    Tyyppi sai basilikanlehden käteensä, ei tehnyt elettäkään maistaakseen vaan pudotti sen purkkiin muiden ainesten joukkoon. Tätä jatkettiin basilikapuskan loppuun. Juu, kestihän siinä. Mutta olipas hauskaa.

    Se sitruunapesto tuli salaattia varten, joka on tosi helppo ja superhyvä. Tarvitaan vain kypsää kanaa (jota saa pakastealtaasta nykyisin luomuna, huom huom!), vesimelonia, keitettyä pastaa ja avokadoa – kaikkia suunnilleen saman verran. Pesto sekoitetaan pastan joukkoon, ainekset paloitellaan ja syödään heti. Jos pikkuruokailija on alle vuoden ikäinen, voi hänelle erotella oman osuuden pastasta, jonka jättää ilman pestoa. Helppoa, raikasta ja ihanaa ruokaa.